Elämäni viides paritanssivuosi oli todellinen poikkeusvuosi

Siitä on siis 5 vuotta kun astelin ensimmäisille paritanssitunneilleni, fuskua ja rumbaa, muistan sen edelleen kuin eilisen. Jotenkin minua huvittaa se, millainen ero on fuskussani ja rumbassani. Ne ovat kuin yö ja päivä keskenään, vaikka olen aloittanut niistä samana päivänä. Fusku on minulle jo hyvinkin luontevaa, mutta rumbassa ei tunnu vieläkään olevan mitään rumbamaisuutta.

Tajusin, että neljännen vuoden kertomus puuttuu kokonaan, mutta ei anneta sen haitata. Viides vuosi on kuitenkin tavallaan juhlavuosi, joten annetaan edes sille oma postauksensa. Vuosi sitten neljännettä vuosipäivää "juhlittiin" hyvin samankaltaisissa tunnelmissa, kuin tätä viidettäkin. Keskellä pandemiaa ja sulkutilaa, enkä todellakaan olisi vuosi sitten osannut aavistaa, että edelleen vuotta myöhemmin ollaan samassa pisteessä. Tanssitunnit, omat ohjaukset, workshopit, kilpailut ja lavatanssit ovat jälleen peruttu, ja tanssisalit ovat uudelleen kiinni. Mutta olihan välissä hyviäkin aikoja. 

Olkoon tämän vuoden tanssiaskeleet foxtrotin askelia

Slow - Tanssitunnit

Kevät 2020 meni aika pitkälti treenatessa lähinnä boogie woogieta ja muita swingtansseja pienellä porukalla itsenäisesti, sekä etärokkitreenien merkeissä. Tämä oli hauskaa ja uutuuden viehätyksessään sitä jaksoi hyvinkin motivoitua näihin uusiin treenimuotoihin. Tällä hetkellä rokkitreenit on jälleen siirretty verkkoon ja ompahan meillä pieni tanssijoiden porukka myös tehnyt etälihaskuntotreenejä videopuhelun välityksellä. Nämä "junpat" ovat olleet tehokkaita eikä naurustakaan ole ollut pulaa.

Tänä vuonna ollaan myös oltu jälleen uusien tanssihaasteiden äärellä, sillä aloitin kilpatanssin harrastamisen. Kilpatanssin aloittamisesta on käynnissä ihan oma jatkuva blogipostauksien sarja, johon on tällä hetkellä julkaistu 2 osaa:

Swing-tytöstä kilpatanssijaksi osa I
Swing-tytöstä kilpatanssijaksi osa II

mutta lisää on varmasti tulossa. On ollut hienoa joutua pitkästä aikaa hieman epämukavuusalueelle ja samalla päästä harjoittelemaan niitä lajeja, joita ei ole tullut treenattua aiemmin. Kilpatanssin tekninen näkökulma heti alkeiskurssilta saakka antaa myös hyvän pohjan lavatanssiin ja olen innoissani siitä, kuinka myös lavatanssitaitoni kehittyy pikkuhiljaa.

Quick - Lavatanssit&Bileet

Lavatanssit ovat edelleen koko paritanssiharrastukseni sydän! Ja voi sitä ilon ja riemun määrää kun heinäkuussa pääsi pitkästä aikaa oikeisiin lavatansseihin! Tuntui kuin kaikki olisi ollut kuten ennen, ihmiset olivat niin iloisia päästessään elämään normaalia tanssielämäänsä ja nähdessään ystäviä joita eivät ole nähneet pitkään aikaan. Tunnelma oli jotenkin paljon vapaantuneempi, kuin mitä se oli ennen pakollista taukoa. Tuntui kuin kaikissa tansseissa ihmiset tanssivat kuin viimeistä tanssi-iltaa. Epävarmuus toki varjostikin tansseja, eikä koskaan voinut olla varma, mikä ilta jäisi toistaiseksi viimeiseksi. Tanssikesä kuitenkin oli käytännössä kokonainen sen jälkeen kun tanssit heinäkuussa alkoivat ja kesälavat saivat pitää ovensa auki syksyyn saakka. Talvilavatkin ehtivät aukeamaan ja hyviä tansseja sitä olikin! Kävin perinteiseen tapaan lähes joka sunnuntai Kerholassa ja useamman kerran Ruusulinnassa, jonne yleensä ei ole tullut kovin monesti lähdettyä. 

Kai sitä tuli jossain bileissäkin pyörähdettyä, lattaribileissä useammankin kerran, westibileissä ehkä hieman vähemmän. Kesäkin oli taas täynnä Mustanlahden tansseja, jossa taisin aika monta maanantai-iltaa viettää swingtanssien parissa.

Taisi olla marraskuun loppua kun tanssit jälleen loppuivat kun seinään, ja tähän päivään mennessä ne eivät vielä ole jatkuneet. Minä niin kaipaan lavatansseja, en ehkä tanssimista, mutta sitä tunnelmaa ja ennen kaikkea ihmisiä, mutta tiedän että niiden aika vielä koittaa. <3

Quick - Ohjaukset

Mitä tanssitunteihin tulee, ohjasin tänä syksynä ryhmiä Tanssiseura Hurmiolla, sekä tänä keväänä junnuryhmää Swing Teamillä. Kuinka ihania ryhmiä meillä on ollutkaan! Lajikirjoakin oli, sillä meillä oli ohjattavana buggia, fuskua ja lindyä. Harmiksemme vain myöskin Hurmion syyskausi jouduttiin keskeyttämään hieman etuajassa. Samoin peruuntui pari workshoppia, joita oli suunniteltu. Kevätkaudella aikuisten ryhmät eivät ole edelleenkään alkaneet. 

Slow - Kilpailut

Myöskin rock'n'swing kilpailuiden osalta olen ollut uusien haasteiden äärellä. Sen lisäksi että olen kilpaillut naisformaation kanssa rokissa ja normaalin parini kanssa lindyssä, olemme parini kanssa käyneet kokeilemassa onneamme myöskin buggissa ja rockabillyssä. Boogie woogien kisaaminen on ollut nyt tänä vuonna tauolla, eikä kilpailujakaan ehtinyt olla kuin kahdet viime syksynä. 

Sen lisäksi pääsin upean Pinjan kanssa kilpailemaan fuskun A-luokassa viejän roolissa, joka vaati kyllä allekirjoittaneelta erittäin suuresti rohkeutta. Molemmissa kilpailuissa saimme kuitenkin tanssittua onnistuneet tanssit, vaikkakin nopea kierros tuotti minulle jonkinasteisia haasteita, mutta onneksi Pinja on niin taitava ja hän osaa hyvin paikata kaikki virheeni :P. Hauskaa meillä kuitenkin oli, ja se lienee pääasia! Olemmehan nyt myös ensimmäinen naispari kuka on Suomessa kilpaillut ylimmässä A-luokassa. :)

Quick- Toteutuneet tavoitteet
Quick - Seuraavat tavoitteet

Lopuksi on ollut tapana keskustella hieman tavoitteista. Tavoitteeni kaksi vuotta sitten oli "oman tanssillisuuden kehittäminen" ja vaikka jouduin tämän tavoitteen lunttaamaan, olen mielestäni päässyt hyvinkin tavoitteeseeni. Siinä missä ennen ahdistuin musiikintulkinnista ja kaikesta missä minun piti itsenäisesti tanssia, olen oppinut nyt rakastamaan noita hetkiä ja jopa opettanut joitain tunteja pelkästään musiikintulkintaa. Olen myös oppinut kuulemaan musiikin vaihteluita(liekö viejän roolin vahvistamisella osuutta asiaan) ja tulkitsemaan niitä rohkeasti enemmän tai vähemmän tanssillisella tavalla. Mainittakoon vielä että olen saanut jotain pehmeämpää liikettä vartaloon, joka voidaan myös varmaan katsoa tanssillisuuden kehittymiseksi. 

Konkreettisempana tavoitteena olin maininnut osallistumisen lindy hop leirille, mutta sellaisia ei nyt ole juurikaan ollut tarjolla, ehkä ensi vuonna tai joskus tulevaisuudessa. 

Olin myös maininnut että en uskalla asettaa enää uusia tanssilajien oppimistavoitteita, mutta niitä olen nyt kuitenkin täyttänyt useammankin: quickstep, slow fox, samba ja jive ovat kaikki lajeja joista minulla ei ollut kokemuksia ennalta(samban ja jiven osalta olen tainnut käydä molemmista yhden alkeistunnin Valasrannan tanssileirillä joskus).

Miljoonannen kerran minun on asetettava tavoitteksi lattareiden lattarimaisuuden kasvattaminen, olen nyt lähempänä tuon tavoitteen täyttymistä kuin koskaan, joten ehkä tämä seuraava vuosi tulee olemaan lattarivuosi, tai sitten ei... :D

Swing-tytöstä kilpatanssijaksi osa II

 

Aikaa aloittamisesta: 6 kuukautta

Tuntuu että edellisen postauksen jälkeen ei olisi tapahtunut paljoakaan, mutta toisaalta kaikki on muuttunut.

Ehkä suurimpana asiana mainittakoon päätöksemme hypätä alimman E-luokan sijasta suoraan D-luokkaan. Kilpatanssiparini on kilpaillut aiemmin D-luokassa, joten saimme mahdollisuuden valita haluammeko aloittaa E-luokasta puolilla nousupisteillä vai D-luokasta. Kun pääsin ylitse alun kauhunsekaisista tunteista tämän päätöksen osalta, olen oikeastaan aika tyytyväinen valintaamme. D-luokan erona E-luokkaan on 2 uutta tanssia: slow fox ja rumba, sekä puvut. D-luokassa saa jo käyttää ihan oikeita kimaltavia pukuja, josta sisäinen prinsessani salaa riemuitsee(ja myöskin E-luokan kirjastotätilookin yli hyppäämisestä). 

No tämä päätös toi mukanaan myös muutamia ongelmia, me tarvitsisimme D-luokan koreografiat, sekä D-luokan puvut. Ja toki D-luokassa pitäisi jo osata vähän tanssiakkin. 

Tilannetta ei myöskään helpottanut se, että kaikki viikkovalmennusryhmämme jäivät joulukuun alussa määrittämättömän pituiselle koronatauolle Tampereen kaupungin suljettua tanssisalimme aikuisten harrastetoiminnalta. Tämän jälkeen olemme harjoitelleet kahdestaan ilman minkäänlaista ohjausta. Tämä harrastuksen alkuvaihehan on tavallaan hyvin kriittistä aikaa, kehitys on nopeaa ja uusia asioita tulee paljon. Tarvitsi vain luottaa siihen, että treenaamme ja osaamme treenata oikeita asioita, emmekä aiheuta itsellemme loputtomasti poisopittavia virheitä. Toki olimme siitä onnekkaassa asemassa, että meillä oli mahdollisuus tanssia vaikka viikkotunteja ei ollutkaan ja pitkän tanssitaustamme vuoksi meillä oli edellytyksiä treenata itsenäisesti ja edistää omaa tanssiamme.

Joulukuussa saimme myös apua D-luokan koreografioiden kanssa ja opettelimmekin 8 täysin uutta koreografiaa muutamassa illassa. Tämän jälkeen jäimme taas harjoittelmaan oman onnemme nojaan. Uusien koreografioiden ja kuvioiden harjoitteilu on kyllä ajoittain aiheuttanut meille harmaita hiuksia ja välillä jotain ongelmaa pohtiessa sitä pitää itseään niin tyhmänä, etenkin kun ratkaisu ongelmaan on lopulta hyvin yksinkertainen. Päävalmentajanamme on tänä poikkeusaikana toiminut Youtube, joka on osoittautunut hyvinkin hyödylliseksi, mutta ongelmana on välillä ollut löytää vastauksia oikeisiin ongelmiimme. Niin paljon helpompaa olisi vain ollut kysyä valmentajilta. 

Tämän vuoden puolella olemme onneksi päässet osallistumaan Dance Teamin D-ryhmään ja ohjatut tunnit ovatkin tuoneet kaivattua vaihtelua itsenäisesti treenaamiseen. Tuossa ryhmässä tanssitaan kaikkia D-luokan tansseja ja olemmehan päässeet siellä kokeilemaan hieman wienin valssiakin. Nyt muutaman viikon on myös pyörinyt Spiralin ED-ryhmä, jossa on ollut yllättävän kotoisaa käydä pitkästä aikaa. Molemmat ryhmät vaan sattuvat olemaan sunnuntaisin, joten sunnuntait ovat hyvin pitkiä päiviä minulle. Kilpatanssituntien välissä minulla on vielä ollut rock'n'roll naisformaatiotreenit, sekä fuskujunioreiden ohjaus. Mutta ei saa valittaa, kun on saanut hetken tanssia jälleen vähän "normaalimmin" jos niin voi edes sanoa.

Mitä itse tanssimiseen tulee, olen kyllä viihtynyt kilpatanssin parissa. Se on niin erilaista mitä mikään aikeisemmin harrastamani tanssi ja se antaa loputtomasti haasteita. Lattarit alkavat sujua jo paremmin(ne ketkä ovat matkaani seuranneet tietävät suhtautumisestani lattareihin), kuitenkin niin minä kuin myös parini pidämme molemmat tällä hetkellä enemmän vakioista. Viimeksi hehkutin quickstepin hauskuutta ja sitä se on edelleen, mutta oikeastaan kaikki tanssimamme vakiotanssit ovat omalla tavallaan kivoja. Lattareista puolestaan pidän tällä hetkellä eniten rumbasta, samba on myös hauska tanssi, mutta minua turhauttaa sen vaikeus. Cha cha ja jive puolestaan ovat molemmat jotenkin uuvuttavia, eikä meillä ole juurikaan ollut motivaatiota niiden, etenkään jiven treenaamiseen. Meidän kyllä pitäisi ryhdistäytyä niiden treenaamisen suhteen, sillä kilpailtavia lajeja ei valitettavasti voi vielä valita. 

Minulta monesti kysytään, että miltä kilpatanssit nyt tuntuvat lavatanssijan/swingtanssijan näkökulmasta. Ehkä vakiotanssien tanssiasento hämmentää minua eniten, sen suuntahan on käytännössä ihan päinvastainen mihin olen lavatansseissa tottunut ja sen pitäminen on hyvin haastavaa, mutta pikkuhiljaa sekin kehittyy. Erona myös lava- ja kilpatanssin välillä on tekniikan tarkkuus, kuinka tarkkaa onkaan mihin suuntaan esim. varpaat osoittavat ja näitä asioita käydään läpi heti alkeista saakka. Kilpatanssissa on paljon painoarvoa myös sillä miltä tanssi näyttää, lavatanssissa pääosassa on kuitenkin se miltä tanssi tuntuu, swingtansseissa mukana on ehkä vähän molempia, etenkin kun kilpailemisesta on kyse.

Swing-tyttönä minua jaksaa hämmentää edelleen korkkareilla tanssimisen vaikeus. Ostin itselleni vakiotanssi- ja lattarikengät, joita pyrin pitämään treeneissä enemmän tai vähemmän. Lähiaikoina se on ollut vähemmän, sillä hankin itselleni myös maailman täydellisimmät neonpinkit treenikengät. Olipahan tuossa taas haastetta kerrakseen, kun kuukauden jälkeen kokeilin taas tanssia noilla oikeilla vakio- ja lattarikengillä. Vakiotanssit luonnistuvat koroilla huomattavasti paremmin kuin lattarit. Lattareissa tuntuu, että korot kadottavat kaiken tasapainon ja vartalon liikkeen(sen vähäisenkin minkä olen jostain löytänyt tanssiini). Treenit koroilla lähinnä turhauttavat minua, mutta tiedostan faktat ja sen, että pakko niillä korkkareilla on treenata, jos meinaa selvitä niillä hengissä kisalattialla. Tietysti päädyin myös valitsemaan kauniit, mutta vaikeat korot itselleni "no ei kai se niin vaikeaa voi olla"-asenteella... No eipä varmaan niin... Valintani aiheuttaa välillä pieniä(lue: erittäin suuria) katumuksen hetkiä, mutta haluan edelleen uskoa että loppujen lopuksi se vaatii vain harjoittelua. Kaikkihan on vaikeaa ennen kuin se on helppoa, eikö? ;)

Joku kuitenkin haluaa kuulla kengistäni joten tässä jotain speksejä:

 
Vakiotanssikengät(kuinka kuluneelta nämä voivatkaan jo näyttää parin kuukauden käytön jäljiltä :D)
Merkki: International Dance Shoes
Malli: ICS Roundtoe Singlestrap
Väri: Peach Satin
Korko: 2,5"/6,5cm Slim Heel

 

 

 

Lattarikengät
Merkki: International Dance Shoes
Malli: Flavia Sequin
Väri: Tan Satin/Tan Sequin
Korko: 2,5"/6,5cm Slim Heel

 

 

 

Harkkakengät
Merkki: Supadance
Malli: Style 1326
Väri: Neon Pink Mesh
Korko: 1,5"/3,8cm Practise Heel

 

 

 

Kengistä on hyvä hypätä pukuasioihin. Monet tanssijat ostavat ensimmäiset pukunsa käytettyinä, mutta itse päädyin teettämään itselleni uudet puvut. Puvut ovat joka tapauksessa kalliit, vaikka ostaisikin käytettynä, jolloin luultavasti tarvitsisi myös tehdä jotain muutostöitä, mitkä maksavat vielä lisää, joten jos maksan puvuista joka tapauksessa paljon, haluan myös saada täysin itselleni mieleiset puvut. Pukuasiat aiheuttivat niin ikään hieman ihmettelyä ja hämmennystä, enhän minä ole ollut koskaan edes katsomassa kilpatanssikisoja ja yhtäkkiä minun pitikin olla jo suunnittelemassa millaiset puvut itselleni haluan. Jotain epämääräisiä ajatuksia minulla oli, joista pukujeni suunnittelija saikin hyvin kiinni ja olen erittäin tyytyväinen luonnoksiin joita hän on minulle puvuista piirtänyt. Vakiotanssipukuni tulee olemaan turkoosi ja lattaripukuni pinkki. Tulen kertomaan näistä tarkemmin pukujen valmistuttua. :)

Taisi osua kaikista haastavimpaan mahdolliseen aikaan tämä uuden harrastuksen aloittaminen, tälläkin hetkellä eletään jonkinlaista lockdownia, eikä normaalien viikkotuntien tai kilpailuiden toteutumisesta ole minkäänlaista varmuutta. Salit ovat jälleen kiinni, aikuisten harrastustoiminta on tauolla, eikä tulevasta ole juuri tietoa. Toiveikkaana on silti hyvä odottaa parempia aikoja jolloin saa jälleen tanssia sydämensä kyllyydestä kaikissa mahdollisissa muodoissa.