maanantai 31. heinäkuuta 2017

Valasrannan tanssileiri 2017

Mietteitä ennen leiriä:

Olin koko kesän harmitellut, että tämä kesän kohokohta jää tänä kesänä väliin, mutta sainkin yllätysloman Valasviikolle, ja otin äkkilähdön kohti Ylänettä. Koska tanssiheinäkuuni kuluttaa kaiken aikani arki-illoilta, aloitin pakkaamisen jo leiriä edeltävänä sunnuntaina. Nyt viime vuodesta viisastuneena voin pakatakkin hieman paremmin. Mutta on se 10 päivää kyllä pitkä aika, ja mikäli viikko on tänäkin vuonna yhtä helteinen kuin viimeksi, niin hikisiä päiviä on luvassa. Mutta en valita lämmöstä! <3

Tosiaan kun on tanssinut jo 20 iltaa ennen leiriä, tulee leiristä jaloille varmasti koettelemus, yritän ottaa mahdollisimman iisisti leiriä edeltävän viikon ja hoitaa lihashuollon huolellisesti. Joko kroppa on jo tottunut jatkuvaan tanssimiseen, tai sitten tilanne muuttuu katastrofaaliseksi kun leiri alkaa.

Kurssiaikataulu tipahti minulle postissa jo varmaankin yli kuukausi sitten, mutta nyt vasta sain aikaiseksi tutkia sitä tarkemmin. Tarjontaa on reilusti tänäkin vuonna ja valinnanvaikeus iskee monien päällekkäisten tuntien kohdalla. Parhaimmillaan 6 eri tuntia käynnissä samaan aikaan, miten edes osaan valita tästä laji- ja tasokirjosta! Mikäli tästä kurssiaikataulusta ei löydy jokaiselle jotakin, niin onhan se kumma. Tilanne on toki tänä vuonna hieman eri kuin vuosi sitten, sillä viime vuonna kävin lähinnä alkeistunteja ja käytin leiriviikon kaikkien uusien lajien opetteluun, nyt nuo lajit ovat jo jotenkin hallussa ja tanssikilometrejäkin on kerrytetty ahkerasti vuoden aikana, joten luulen että kulutan päiviäni tuttujen lajien osalta vihreä-sinisillä(perusteet-keskitaso ja sinisillä(keskitaso) tunneilla, katsotaan eksynkö kuitenkin tekemään uusia lajikokeiluja. Muutamia sellaisiakin lajeja kurssivalikoimasta löytyy, mitä en ole vielä ollenkaan tanssinut, mm. lindy hop ja argentiinalainen tango.



Leiripäiväkirja:

1/10 Pe 21.7.

Tänään oli viimein se päivä jolloin sai vaihtaa lomamoodin päälle ja kurvata töistä suoraan 10 päivän irtiottoon arjesta. Päivän tunneille en vielä ehtinyt, mutta iltatanssit täältä tullaan! <3 Mun kesän kohokohta starttaa ÄN-YY-TEE NYT!

Tänäänhän iltatansseissa soittaa ihana Hurma ja taukomusiikeista vastaa leirin oma dj Jyrki.
 Musiikillisesti monipuolinen ilta on siis luvassa, josko sitä loman kunniaksi ottaisi lasillisen kuohuvaa ja suuntaisi kiireesti iltatansseihin tapaamaan vanhoja, mutta myös uusia tuttavuuksia. Olen niin onnellinen, että saan olla juuri nyt täällä Valasrannalla ja jäljellä on vielä niin monta tanssintäyteistä päivää! 

2/10 La 22.7.

Lauantai ja minulle ensimmäinen kurssipäivä! Iltatansseista toipuneena ja levänneenä onkin hyvä suunnata omalta osaltani ensimmäisille tunneille. Lajina rauhallinen ja pehmeä swedish fox. Tästä tykkään, saa vain halailla ja tulkita musiikkia yhdessä parin kanssa, näillä tunneilla viennin ja seuraamisen rajat laitettiin hämärtymään.
Lounastauon jälkeen laitettiin silmään vähän suurempaa vaihdetta ja tampattiin ensin tunti buggin tekniikkaa, jossa keskityttiin lähinnä oikeaan käännökseen. Sen jälkeen luvassa oli vielä pari tuntia rivakkaa boogie woogieta!

Iltatansseissa rytmeistä vastasivat A. Aallon rytmiorkesteri, Johanna Pakonen bändeineen. A. Aalto soitti musiikkia aika tempolla, mikäli joillain jalat eivät vielä olleet kipeänä, niin tämän illan jälkeen varmasti olivat. Mutta nopea sopii mulle, vastapainoksi ilta sisälsi myös tunnelmallisia tangoja ja muuta mukavaa hidastelua.

3/10 Su 23.7.

Sunnuntain kurssivalinnat tuottivat minulle päänvaivaa, aamupäivästä olisi ollut tarjolla minulle uutta lajia; argentiinalaista tangoa, mutta myöskin salsaa tai fuskua. Lupasin itselleni, että tänä vuonna keskittyisin Valaksella omaan mörkööni, eli lattareihin, mutta tänä aamuna kuitenkin löysin itseni punaisilta fuskutunneilta. Iltapäivää ei tarvinnut arvuutella, lisää boogie woogieta kiitos! Jalat muuten kiittivät tämän jälkeen. Oli pakko venytellä ennen iltaisia tutustumistansseja. 
4/10 Ma 24.7.

Tänä aamuna varmaan väsyneempänä kuin koskaan jouduin jättämään Valasrannan, mutta onneksi vain hetkeksi. Velvollisuudet eli työt Tampereella kutsuivat vielä yhdeksi päiväksi. Tämän päivän tunnit jäävät siis välistä, mutta iltamenot eivät! Iltatansseissa soittaa Kaiho, mielestäni erittäin mukava nuori bändilupaus.

5/10 Ti 25.7.

Synttäriaamu! <3 Tasan vuosi sitten vanhennuttiin ja nyt vanhennutaan taas, mutta se ei haittaa kun saa vanhentua näin mukavassa ympäristössä. Ja vielä koko päivä west coast swingiä! Kyllä sitä varmaan huonompiakin tapoja olisi synttäreitä viettää, mutta paljon parempia en kyllä heti keksi! Koko päivä oli täynnä halailua ja onnentoivotuksia. Tänään on syöty lättyjä kermavaahdolla, nautittu tuoreita mansikoita ja kilistelty kuohuvaa. Päivä huipentui iltatanssien synttäritanssituksiin, siinä oli tanssitusringillä kokoa, näköa ja taitoa. Tämä tyttö on vieläkin pyörällä päästään! Varmasti yksi ikimuistoisimmista kokemuksista. Ja saimpahan kuulemma olla ensimmäinen Valaksen historiassa koskaan synttäritanssitettu tanssija. Upea kokemus kaikin puolin siis. <3 Suuri kiitos kaikille tanssittajille, tänä päivänä oli enemmän kuin ilo vanheta. Tähän lienee pakko liittää kuva keskeltä synttäritanssituksia, tämä tiivistäköön tämän päivän fiilikset. <3 Kiitos kaikille!

(c) Joonas Kainulainen


6/10 Ke 26.7.

Lisää westiä, ei kai siitä voi koskaan saada tarpeekseen, toisaalta myös lindy hop olisi kiinnostanut, mutta kallistuin kuitenkin westin puoleen. Aamupalaksi nautin siis 2 tuntia westiä, joista toinen oli tyttöjen stailaustunti. Stailaistunilla tanssittiin koko tunti soolona, emme saaneet kovinkaan paljoa eväitä stailaukseen vaan stailaukset sai luoda itse, sopivasti haastetta ja tyttöenergiaa! Iltapäiväksi suuntasinkin koulukeskukselta Valasrantaan. Oli pakko käydä kertaamassa hieman vihreä-sinistä bachataa ennen torstain tunteja. Samalla kävin treenaamassa varmuutta cha chahan ja viimeisen tunnin kävin rentoutumassa fuskaten. Aikamoinen lajicocktail kertyikin siis tälle päivälle.

Illalla meille oli järjestetty westibileet ja lattaribileet, tälläisen sekakäyttäjän unelmailta kun sai vain hyppiä salista ja lajista toiseen. Niin ja sain vielä westitanssijoidenkin synttäritanssitukset tänään, nyt minut on kyllä tanssitettu vuodeksi eteenpäin!
7/10 To 27.7.

Tänään oli vihdoin luvassa niitä lattareita mihin lupasin koko leirin panostaa. No vielä on leiriä jäljellä ja vielä tulee lattaripäiviä, vai miten se laulu menikään... No aamupäivä kizombaa ja iltapäivä bachataa, hyvin sensuelli päivä siis takana. Alan rakastamaan näitä lajeja aina vain enemmän, varsinkin kizombaa. Kizomba tunnit alkoivat täysin perusteista. Opettajilla oli mielestäni erittäin hauska tunnin aloitus, he pyysivät kaikkia tulemaan lähemmäksi, suomalaiseen tapaan ihmiset ottivat pari askelta opettajia kohti, mutta he halusivat meidät ihan lähelle, ja he olivat tyytyväisiä vasta kun olimme kaikki kiinni toisissamme yhtenä pienenä kasana. Olettaisin, että tämä harjoitus osittain liittyikin siihen, että kizombassa oikeasti ollaan lähellä ja tässä haluttiin tehdä lähellä oloa "normaalitilanteeksi". Seuraavana ohjelmassa olikin halailua. Tehtävänä oli ottaa pari, mies tai nainen ja vain halata kunnes annetaan käsky vaihtaa paria. Tykkäsin Johannan ja Omarin opetustyylistä kovasti. Pääosassa ei olleet askeleet vaan pari. Kolmen tunnin kizombailujen jälkeen luvassa oli vielä kaksi keskitason bachata tuntia, ja nämä tunnit lähtivät liikkeelle ripeään tahtiin. Sen verran että minä ja moni muukin oli aluksi hieman kauhuissaan, mutta lopputuntia kohden tunnin kuviot alkoivat kuitenkin sujua.

Illalla oli luvassa vielä legendaariset järvitanssit! <3 Salsaa, fuskua, buggia ja kaikkea muuta hauskaa Valasrannan matalassa rantavedessä. Vesi ja sää olivat hieman kylmempiä kuin viime vuonna, mutta tanssi sitäkin vauhdikkaampaa.

8/10 Pe 28.7.

Tänään päätin nukkua pitkään ja jättää aamun tunnit väliin, joskus vain on pakko levätä ja se hetki oli tänä aamuna. Iltapäivällä kuitenkin lähdin tamppaamaan lindy hoppia, ehkä vielä joskus ymmärrän sitäkin lajia paremmin, jotain selkeyttä siihen on kuitenkin nyt kesän mittaan tullut. Nämä olivat muuten mun ensimmäiset lindy hop tunnit koskaan, ja hauskaa oli. Matleena on niin tehokas opettaja, että parissa tunnissa ehdittiin puuhaamaan paljon asiaa! Niin tekniikkaa kuin kivoja kuvioitakin.

9/10 La 29.7.

Salsaa ja ruedaa! Rueda on ehkä hauskinta ikinä! Pienen kosketuksen siihen sain viime vuonna Tanssin hurmaa-leirillä, ja nyt kun sitä oli mahdollisuus opetella kahden tunnin verran niin ei tarvinnut hetkeäkään miettiä mille tunnille suuntaan. Rueda selkeästi kiinnosti muitakin, sillä meillä oli kasassa aikamoinen rinki salsaajia, eikä vauhdilta ja vaarallisilta tilanteilta voitu välttyä.

Iltapäivä menikin liikkuvan buggin maailmoissa. Bugg on ihanaa, mutta liikkuva bugg vielä ihanampaa, ja yhä edelleen bugg kuuluu mun lempilajeihin. Se voi olla supernopeaa ja vauhdikasta, se voi olla hidasta ja kaunista, hauskaa ja leikittelevää ja oikeastaan mitä tahansa. Koitimpahan jonkun verran myös opetella taas viejän roolia näillä tunneilla, sillä buggia vien ahkerasti lavoillakin, olen vain jo alkanut kyllästymään omiin kuvioihini, niin kiva saada jotain vaihtelua niihin.

10/10 Su 30.7.

Viimeinen leiripäivä, ja samalla 30. päivä tanssia putkeen, eli toiseksi viimeistä viedään kun puhutaan heinäkuun "tanssihaasteesta". Viime vuoteen nähden Valaksen leiri on pidentynyt päivällä, tänä vuonna siis ei 9 vaan kokonaiset 10 päivää leiriä. Tasan 14 vuotta sitten leiri aloitettiin samoissa saleissa, samojen opettajien opettaessa samoja lajeja kuin tänään! Aika nostalgista, ja kuinka hienoa että niin monet leiriläisetkin ovat olleet leirillä mukana alusta asti, enkä ihmettele yhtään että mikä heidät Valakselle vetää aina uudelleen ja uudelleen. Tänään siis tanssin vielä yhden tunnin tangoa, jotta saadaan "vakiotanssi kiintiöön" hieman täytettä edes näin leirin viimeisenä päivänä. Tangon jälkeen tarjolla oli vielä 2 tuntia fuskua, joista jälkimmäiseen osallistuin viejän roolissa. Teemana oli muuten musiikintulkinta, ja se tuntui erittäin haastavalta väärää roolia tehden, sillä kuvioihin ja musiikkiin keskittyminen samaan aikaan näin aloittelevana viejänä ei ole helpoimmasta päästä, pääsin siis kunnolla vielä haastamaan itseäni.

Todettakoon vielä, että aika swing-painotteinen tästäkin leiristä taisi kuitenkin tulla, vaikka lattareitahan minä lähdin opettelemaan... Kyllä vielä joskus niidenkin aika koittaa, mutta sitä ennen lupaan kuitenkin vähintään yrittää tanssia niitä enemmän.

Mietteitä leirin jälkeen:

Sunnuntaina kotiuduttuani olo oli aika tyhjä ja kaikkensa antanut. Onko Valasrannankin jälkeen elämää? Paluu arkeen ei tunnu ollenkaan mukavalta, olisin viihtynyt mielelläni leirillä vielä pari viikkoa. Tosin jalkani saattavat olla tästä eri mieltä. Askeleet tuntuvat aika raskaalta ja lihakset ovat kipeänä, mutta yhtäkään tanssiaskelta en vaihtaisi pois. On se vain todettava, että leiri täytyy itse kokea, jotta sen kaiken voi ymmärtää, mutta tänäkin vuonna takana on aivan uskomattomat ja unohtumattomat 10 päivää. Olen saanut tutustua jälleen upeisiin ihmisiin, olen saanut kokea koskettavia hetkiä tanssiparketilla, olen saanut oppia jälleen niin paljon uutta, olen käynyt keskusteluja mitkä ovat antaneet ajattelemisen aihetta pitkäksi aikaa eteenpäin, ja voikin olla, että niistä on myös syntynyt jotain kirjoitettavaa tuleviin postauksiin. Tämä leiri on sisältänyt taas niin paljon iloa, naurua ja onnellisia ihmisiä, toivon että kaikki tämä leirillä ollut riemu ja yhteisöllisyys voisi siirtyä myös jokaiseen tanssi-iltaan, myös arjen keskellä.

Olen myös oppinut paljon uutta, tärkeintä eivät kuitenkaan ole olleet ne uudet kuviot ja askeleet vaan se kuinka olla tanssitilanteessa läsnä juuri sille parille juuri siinä hetkessä. Sillä juuri se tanssi on ainutlaatuinen, se syntyy siinä hetkessä eikä tule toistumaan koskaan. Se hetki on niin kaunis, joten miksi en eläisi siinä hetkessä ja antaisi jokaista ajatustani ja jakamatonta läsnäoloani parilleni, sillä hän jos kuka on ne ansainnut. Nöyrä kiitos siis kaikille viejilleni ja myös seuraajilleni siitä, että olette jakaneet kanssani ainutlaatuisia ja ainutkertaisia hetkiä tanssilattialla.



















31 päivän tanssipötkö

Ihan aluksi haluan lainata itseäni ja jakaa muutaman ajatuksen mitä on mieleeni tullut tämän kuukauden aikana.

Jokaisena aamuna mietin, että miksi sitä pitää joka ilta tanssia ja valvoa niin myöhään, mutta jokaisena iltana muistan että juuri siksi. Siksi, että jokainen tanssihetki on ainutlaatuinen ja upea, tanssi on rakennettu juuri siinä tilanteessa juuri sen parin kanssa. Ja se fiilis minkä siitä hetkestä saa on juuri se syy miksi joka aamu jaksaa herätä hieman väsyneempänä, jotta voi taas illalla kokea monta ainutkertaista kohtaamista. Mikä hienointa, en luo sitä tilannetta yksin. Tanssiessani parin kanssa annan hetkeksi osan itsestäni toiselle, mutta samalla parini antaa osan itsestään minulle, joskus se on vain pieni osa, mutta joskus tuntuu että olen antanut itseni kokonaan parilleni, kuitenkin tällöin tilalle olen saanut vastavuoroisesti pariltani niin paljon enemmän. Paritanssi on kahden kauppaa, mitä enemmän annan toiselle sitä enemmän saan takaisin. Ja juuri näissä hetkissä tunnen olevani paritanssin ytimessä, se ei todellakaan ole niitä hienoja kuviohäkkyröitä vaan se on itsensä ja toisen hyväksymistä siinä hetkessä. Paritanssin kauneus piileekin juuri siinä millä tavalla kohtaamme parimme, ilman ennakkoluuloja häneen luottaen.

"Se hetki on niin kaunis, joten miksi en eläisi siinä hetkessä ja antaisi jokaista ajatustani ja jakamatonta läsnäoloani parilleni, sillä hän jos kuka on ne ansainnut."

Ja kun puhun ansaitsemisesta todella tarkoitan sitä. Olen keskustellut viejien kanssa ja nämä keskustelut ovat olleet silmiä avaavia, kuinka monella tapaa viejät näyttävätkään sen kuinka paljon he meistä seuraajista välittävät. Ensinnäkin he antavat meille rytmin mihin tanssia, joku saattaisi sanoa että se on bändi kuka antaa rytmin, mutta kyllä se on se viejä kenen tahdissa me askeleita pyrimme ottamaan, tosin yleensä viejä ja bändi ovat hyvin samassa rytmissä. Viejät myös pyrkivät pitämään meidät turvassa, he katsovat missä on tilaa ja ketä pitää väistää ja liikkuvat lattialla sen mukaan. He huomioivat meidän taitotasomme ja yrittävät olla ylittämättä sitä jotta meidän olisi helppoa ja mukavaa seurata. Ja tietenkin he myös ehdottavat mitä voisimme tehdä seuraavaksi, me seuraajina taas voimme joko tarttua tähän ehdotukseen, tarttua ehdotukseen mutta muuttaa sitä hieman tai ehdottaa jotain muuta, ja ihanat viejämme vielä haluavat kuunnella mitä meillä on ehdotettavana ja yleensä he toimivat myös meidän ehdotuksiemme mukaan ja muutenkin mukautuvat meidän seuraajien kummallisiin touhuihin. Ihanat viejät, onneksi olette olemassa, sillä ilman teitä tanssi olisi paljon yksinäisempää, eikä sitä voisi edes kutsua paritanssiksi.
Mutta sitten itse asiaan: Harvoin sitä tuntee itsensä näin sosiaaliseksi, lähes joka ilta sosiaalitanssia ja hurjan paljon niin uusia kuin vanhojakin ihmiskontakteja. Ja tietenkin heinäkuun ja ehkä koko kesän kohokohtana tämä tanssirupeama huipentui Valasrannan tanssileiriin. Mitä tulee sosiaalisuuteeni, luulen olevani erittäin sosiaalinen ja ihmisten parissa viihtyvä persoona, mutta Valasrannan leirin jälkeen on myönnettävä että henkinenkin väsymys oli suuri fyysisen lisäksi. Se ihmiskontaktien määrä ja jatkuva ihmisten parissa oleminen on yllättävänkin uuvuttavaa, mutta kuitenkin hyvällä tapaa. Rakastan ihmisiä ja nautin joka hetkestä leirillä.

Kun tanssii joka päivä, se tekee ihmeitä seuraamiselle, seuraamisherkkyyteni ei ole varmaan ikinä ollut näin suuri. Vi-se on minulle tietyllä tapaa myös hieman mystinen asia, ja se kuinka pieniä liikkeitä onkin mahdollista aistia on vain niin upeaa. Tämä riippuu tietenkin myös viejästä, mutta pakko sanoa, että seuraaminen ei ole koskaan aikaisemmin tuntunut näin hyvältä. Kuinka viejän äärimmäisen pienetkin painon vaihtelut ja vartalon liikkeet tuntuvat minulle niin selkeästi. Tämän lisäksi olen huomannut kuinka ajattelematta kävellessänikin maadoitun kunnolla maahan/lattiaan, alitajuisesti tunnustelen koko ajan miten painoni on jalalla ja mitä paremmin tunnen maan jalkojeni alla sitä paremmalta pelkkä seisominenkin tuntuu. Ja tämän lisäksi kuulen myös musiikin eri tavalla kuin aikaisemmin, joudun oikein hillitsemään itseäni esimerkiksi kaupassa, kun biisissä tulee hyvä breikki tai jotain muuta "tulkittavaa" ja mieleni tekisi toteuttaa tanssillisuuttani mitä oudoimmissa paikoissa. Onneksi en juuri häpeä tanssijuuttani ja saatan hieman jammailla kun valitsen oikeaa jogurttipurkkia hyllystä.

Ja harvoin sitä tuntee itseään näin väsyneeksi, 3 viikkoa töissäkäyntiä ja tanssia samaan aikaan tuntuu ajoittain erittäin raskaalta, vaikka välillä aamuisin antaakin itsensä nukkua tunnin pidempään. Jo ensimmäisen viikon aikana alkoi oikein odottamaan iltoja jolloin tanssit loppuvat aikaisin, jotta yöunia kertyy hieman enemmän kuin se jo perinteeksi muodostunut 4-5 h yössä. Tämä aiheuttaa ainakin minulle ajoittain hyvin väsyneitä aamuja, ja töiden jälkeen ennen illan tanssimenoja oli kyllä nukuttava 1-2 h päikkärit. Kaksi ensimmäistä viikkoa jaksoi tanssia ahkerasti lavoilla, mutta kolmannen viikon kohdalla valitsin mieluummin Tampereella olevia lajibileitä, ihan vain univelkani ja oman jaksamisenikin vuoksi. Piti myös säästää jalkoja viimeisen viikon leiriä varten.

Minua pyydettiin pitämään kirjanpitoa siitä, mitä tälläinen tanssilysti tulee maksamaan. Olenkin jokaisen illan kohdalle merkinnyt kulut. Menoerä sisältää pääsääntöisesti vain tanssilipun hinnan, sillä en ehdi tanssi-iltojeni aikana kahvion penkkejä kuluttamaan ja juon tanssiessani ainoastaan vettä. Hinnat ovat opiskelija/nuorisohintoja. Yhteensä tansseihin ja kursseihin kului 303 euroa, tämä summa ei sisällä bensakuluja, mutta iso osa tapahtumista on ollut Tampereella julkisen liikenteen tavoitettavissa, joten matkakulut ovat normaalia pienemmät. Huvikseni olen vielä laskenut tanssiaskelten määrän ja yhden askeleen hinnan. Askeleita kertyi yhteensä 356 694 askelta, mikä tekee yhden tanssiaskeleen hinnaksi 0,00085 euroa.

1.7. Kizz me on the dance floor 5e - 6271 askelta

Heinäkuu starttasi minulle hyvin vierailla vesillä, nimittäin salsan, bachatan ja kizomban parissa. Alkuiltaa vietettiin salsapiknikillä puistossa, jonne myös westiystäviäni oli saapunut lattaroitumaan. Puistosta suuntasimme viereiselle tanssikoululle jatkamaan bileitä. Pakko kyllä sanoa, että mitä enemmän näitä lajeja tanssin, sitä enemmän olen niistä alkanut pitämään. Varsinkin kizomba ja bachata ovat <3

2.7. Sininen on taivas 15 e - 7623 askelta

Kesäisenä sunnuntai-iltana oli luvassa uusi aluevaltaus, nimittäin Pälkäne. Siellä en olekaan vielä käynyt koskaan tanssimassa. Onkkaalan VPK järjestää vuosittain tanssit ja sinne sitten suuntasinkin pienen harkinnan jälkeen, toisena vaihtoehtona oli Salsa chill out partyt, mutta auton nokka kääntyi kuitenkin kohti Sinitaivas-tansseja Pälkäneelle. Näistä tansseista ei muuten mainittavaa kehuttavaa, kuin että järjestelyt ja bändi olivat ensiluokkaisia, ikävä kyllä minulle tutut tanssittajat loistivat poissaolollaan. Ja taisinkin tanssia huomattavasti enemmän kaverini kanssa naisparissa tänä iltana. Noh saimpa ainakin vientikilometrejä!

3.7. Swing it! 0e - 10 590 askelta

Maanantaiseen tapaan suuntaan jo lähes maanantai-iltojen olohuoneeksi muodostuneeseen paikkaan, Mustaanlahteen. Tällä kerralla oloni tekee vielä tavallistakin kotoisammaksi se, että opetettavana lajina oli west coast swing. On myös ilo huomata, kuinka minulle vielä alkukesästä täysin vieraat lajit boogie woogie ja lindy hop alkavat pikkuhiljaa aueta, ja jalatkin ovat ilmeisesti saaneet hieman ketteryyttä alleen, sillä nopeat kappaleet eivät tunnu enää niin nopeilta. Tosin en kyllä edelleenkään voi sanoa näitä lajeja osaavani, mutta pientä kehitystä on kuitenkin havaittavissa.

4.7. Sun vuoro hakee, mun vuoro hakee, sun vuoro hakee, mun vuoro hakee 15 e - 10 400 askelta

Tänä iltana olin väsyneempi kuin minään aikaisempana, joko tanssiputki alkaa painaa? Ja nythän on vasta neljäs ilta.. Kuitenkin luvassa oli Kisaranta ja Hurma, mikä voisikaan pilata tätä yhdistelmää, noh vuorohaku tietenkin. Kisarannan vuorohakutansseissa hakuvuoro vaihtuu vuorotunnein ja viimeinen vajaa tunti on sekahakua. Muutenkin naistenhakua inhoavalle tälläiset tanssit eivät ole mikään ihannetilanne, mutta hain minä varmaankin kolmea eri miestä joista yksi oli täysin uusi tuttavuus. Tämä hakusysteemi kuitenkin toimi, eikä ole mahdoton ajatus mennä vuorohakutansseihin uudestaan, ehkä silloin uskaltaisin enemmän hakea.
5.7. Särkkä (Ei siis se Särkänniemi vaan se tanssilava) 13 e - 13 467 askelta

Kuinka monta kertaa olenkaan aiheuttanut väärinkäsityksiä puhumalla Särkästä, pari kaveriani on oikeasti luullut ja hieman ihmetellytkin että miten oikein viihdyn huvipuistossa joka viikko.. No totuushan on kuitenkin se, että mielestäni Särkänniemessä on aivan liian vähän tanssia, joten Punkalaitumen Särkkä on the place to be, lähes joka keskiviikko, niin myös tänään. Särkkä kuuluukin ehdottomasti lempilavoihini, ensinnäkin se sijaitsee tajuttoman kauniilla paikalla ja toiseksi paikalla on aina mukavia tanssittajia. Tänään esiintyjäkattauskin oli jälleen huippuluokkaa, Hurma bändiparinaan Suvi + In the mood. Nuorekasta ja monipuolista soitantaa oli siis tarjolla koko illaksi.

Tänä iltana minulta kysyttiin, että "Päivä 5, miltäs nyt tuntuu?" Toistaiseksi tuntuu oikein mukavalta, mitä nyt univaje ja unirytmin muuttuminen hieman painaa, toiseksi myös jalat ovat aika tavalla jumissa. Tänä iltana huomasin myös, että jo muutamien ensimmäisten kappaleiden jälkeen jalat tuntuivat väsyneiltä ja askel raskaalta, mutta siinä kun pääsi vauhtiin niin tämä katosi.

6.7. Paluu Mustaanlahteen 0e - 8330 askelta

Ei kai tähän(kään) paikkaan voi kyllästyä, Mustalahtihan muuten sijaitsee Särkän(siis Särkänniemen vieressä) Joten olenko nyt siis Särkässä, no tämän lähemmäksi minua ei taida saada, sen verran hurjilta laitteet näyttävät lahden toiselta puolen katsottuna. Westi sen sijaan ei ollut ollenkaan hurjaa, vaan oikein ihanaa, myös tänään. Vaikka päivä taisikin olla heinäkuun kylmin, ja lämpöä piti hakea ennen bileitä vilttiin kääriytyen ja kuumaa kahvia juoden. Mutta kun vauhtiin pääsi niin vilteistä ja takistakin sai kyllä luopua.

7.7. Kapakanmäki, long time no see 15e -
12 712 askelta

Olipa ihanaa palata Kapikselle pitkästä aikaa, olen ilmeisesti laiskistunut kun "liian" monena perjantaina olen ajellut vain naapuriin eli Kisarantaan, mutta välillä on hyvä lähteä merta edemmäs kalaan, varsinkin nyt Taikakuun loisteessa. Auto täynnä kimppakyytiläisiä ja mukavan lämmin kesäilta. Tanssiväkeä oli saapunut paikalle vähänlaisesti, ehkäpä kesälomat tai tangomarkkinat verottivat osan vakikasvoista. Tanssia silti sai enemmänkin kuin tarpeeksi.

8.7. Saana goes Riutanharju 15e -
13 046 askelta

Tarviiko tähän edes muuta lisätä, Riutta ei pettänyt tällä(kään) kertaa! Riutallakin oli hyvin väljää tänään, mutta vauhtia ja vaarallisia tilanteita silti riitti. Illan bändeinä soittivat Sinitaivas ja Lemmenlautta. Naistenhaun aikaan seurasin tovin Lemmenlautan poikien lavashowta, ja heillä näytti olevan aivan älyttömän hauskaa. Tuli itsellekin hyvä fiilis kun katseli poikien menoa! Tänä viikonloppuna mulla on kyllä riittänyt vientiä yli oman tarpeen, tai siis tottakai mahtavaa, että niin monet haluaa tanssia mun kanssa! Mutta pelottavaa kun useampi hakee samaan aikaan. Näiden "tapausten" kohdalla olen parhaani mukaan yrittänyt paikata tilannetta naistenhaulla.


9.7. Lindy hop, onko se jotain syötävää? 0e - 7748 askelta


Tänään oli tarkoituksena suunnata Kolmilammille, mutta pitkät yöunet veivät voiton, joten oli valittava jotain mikä ei kestä niin myöhään. Ainoa lähimailta löytynyt järkevä vaihtoehto olikin siis Lindybileet Tampereen keskustassa. Minähän en siis edes osaa lindy hoppia, olen käynyt yhdet alkeet tästä lajista. Paikalla oli kuitenkin taitavia ja mukavia viejiä, ketkä pitivät huolen, että pääsin edes vähän sisään tähän lajiin. Tapani mukaan viihdyin loppujen lopuksi näissäkin bileissä loppuun saakka, vaikka ajatuksena oli että käyn vain nopeasti tanssimassa "pakolliset" tanssit. Todettakoon vielä, että hauskaakin oli! :)

10.7. Maanantai Mustassalahdessa, missäs muuallakaan? 0e - 12 342 askelta

Maanantaiseen tapaan suuntasin jälleen Swingtanssibileisiin, tämän illan opetuksessa opeteltiin boogie woogien askeleita. Eilisestä rohkaistuneena kokeilin tanssia myös lindyä. Oli ihanaa että lämpöä ja tanssijoita riitti. Lähes +25 astetta ja aurinko olivat saaneet ilmeisesti viluisimmatkin tanssijat kaivautumaan koloistaan.

11.7. Flashmob treenit, pitkästä aikaa jotain muutakin kuin sosiaalitanssia 1e - 5877 askelta

Syyskuussa tanssittavan maailmanlaajuisen west coast swing flashmobin ensimmäiset treenit olivat tänään, mikä sen mukavampaa kuin treenata koreografiaa westiystävien kanssa rennolla fiiliksellä. 

12.7. Ruuhkatanssien ruuhkatanssit 13e - 12 656 askelta

Kolme yötä putkeen pitkiä yöunia! Ja sen huomaa, nyt jaksaa taas nukkua vähemmän ja tanssia enemmän. Tuntuu että lihaksetkin ovat palautuneet paremmin kun on saanut nukuttua enemmän. Näillä fiiliksillä suuntasin siis virkeänä Särkkään tutkimaan millaisen ruuhkan Neljänsuora saakaan aikaan, mutta yllätyksekseni Särkällä mahtui myös tanssimaan, vaikka ajoittain hieman ahdasta olikin. Minulle uusi tuttavuus, tanssibändi Saanko luvan oli soittamassa toisena bändinä, ja heidän soitannastaan pidin kovin, nuoria poikia olivat hekin ja jos jossain lähellä keikkailevat menen varmasti tanssimaan.

13.7. Entä jos minustakin tulee isona salsatanssija? 0e - 11 967 askelta

Siis jo toinen kerta lattaribileissä tässä kuussa. Bileet tanssittiin Laikunlavalla Tampereen keskustassa, vaikka keli oli hieman viileähkö, oli paikalle saapunut iso lauma salsaajia. Liekö nämä yksinomaan lattariväkeä, sillä suurin osa tanssijoista olivat minulle täysin vieraita. Mutta olen kyllä alkanut vakavasti harkitsemaan että voisin vaikka tykätä enemmänkin käydä näissä salsatouhuissa. Josko vaikka löydän itseni syksyllä salsatunneilta, sen verran hauskaa minulla on näissä bileissä ollut.

14.7. Westitanssijan vapaapäivä 0e - 8217 askelta

Parin tunnin vaparoinnin ja ahkeran kuviokertauksen jälkeen suuntasimme westiväen kanssa ruokapöydän kautta Glorian tanssilattialle. Ja hauskaa oli, mukava joskus tanssia näin vähän rennomminkin. :)

15.7. Fuskukivaa kursseilla 25e - 14 634 askelta

Hävettää myöntää, mutta en edes muista milloin olisin ollut viimeksi tanssitunneilla, siis mikäli unohdetaan nyt westileirit ja alkeistasterit.. Joten olipahan mukavaa suunnata fuskaamaan koko päiväksi. Perusteet tunnin olin viejän roolissa ja loppupäivän seuraajana. Antti-Villen kursseilta saakin aina erittäin käyttökelpoisia kuvioita ja hyvää tekniikka-asiaa takataskuihin, suosittelen! 

16.7. Bugg 0e - 5700 askelta

Sunnuntain kunniaksi oli aika ottaa hieman rennommin. Tänään auton nokka käännettiin kohti Tampereen keskustaa ja Laikunlavaa, kävin siellä ystäväni kanssa treenailemassa hieman buggia. Oli siinä ohikulkijoilla ja auringosta nauttimaan tulleilla ihmeteltävää kun meillä soi humpat ja hiki hatussa pyöritään menemään! Mutta ulkotreenejä ei voita mikään.

17.7. Mustalahden swingit 0e - 7546 askelta

Tänään en ehtinyt bugg-alkeisopetukseen, mutta bileisiin kyllä. Näissä bileissä on aina yhtä mukava käydä, pääsee seuraamaan muidne taidokasta tanssia ja onneksi myös itsekkin kokeilemaan kinttujensa ketteryyttä, pikkuhiljaa minustakin tulee vielä swingtanssija, toivottavasti.

18.7. Flashmob treenit 1e - 4923 askelta

Viimeviikkoiseen tapaan tänäkin tiistaina treenailtiin pienellä westiporukalla syksyisen flashmobin koreografiaa. On meillä vaan upea westiporukka täällä Tampereella! Mukana on kaikentasoista tanssijaa ja kaikki ovat napanneet koreografian nopeasti, tästä tulee vielä niin hieno! Vielä on aika treenata ja homma huipentuu syyskuussa kun westitanssijat ympäri maailman tanssivat saman koreografian samaan aikaan ja videoivat sen, joku pääorganisoija sitten kokoaa vielä videoista yhden kokonaisen videokoosteen.
19.7. Omatoimireenailua 0e - 7941 askeltaOlenko laiskistunut vai mikä siinä on, että tänäänkin suuntasin ainoastaan treenisalille? No joka tapauksessa parin tunnin treenit takana. Tämä iltapäivä kului pitkälti westin parissa, mutta mahtui mukaan hieman muutakin tamppaamista ja jälleennäkemisen riemua.

20.7. Mustalahden westit 0e - 9754 askelta

Hauskaa niin kuin aina, sama loru kun aikaisempinakin torstaina.

21.7. Päivä 1 Paluu Valasrantaan <3 117e+14e - 10 846 askelta

Nyt kohti Valasrantaa sillä tätä on odotettu! Valasrannan tanssileiri saa kokonaan oman postauksensa, mutta mainittakoon että perjantaina en kerinnyt vielä tunneille, mutta iltatansseihin kylläkin Hurmaantumaan. Kirjoitan leiripäivistä tarkemmin omaan postaukseen, joten tässä vain tähän postaukseen "tarvittavat" tiedot, jotta ei tule niin paljon toistoa.

22.7. Päivä 2 14e - 22 799 askelta
23.7. Päivä 3 0e - 26 897 askelta
24.7. Päivä 4 13e - 8240 askelta
25.7. Päivä 5 0e - 20 024 askelta
26.7. Päivä 6 0e - 14 542 askelta
27.7. Päivä 7 13e - 13 021 askelta
28.7. Päivä 8 0e - 16 350 askelta
29.7. Päivä 9 14e - 20 010 askelta
30.7. Päivä 10 0e - 6745 askelta

31.7. Mustalahden swingit 0e

Viimeinen päivä! Tänään kohti kotipesää, eli Mustaalahtea. Luvassa on bluesopetusta. Väsyneet jalat jaksavat vielä humpata tämän yhden päivän, mutta nyt on pakko ottaa vähän aikaa hieman iisimmin ja palautua kunnolla ennen uusia seikkailuja.


torstai 13. heinäkuuta 2017

Tanssietiketti 2.0




Naurahdin oikein ääneen kun palasin vanhaan postaukseeni aiheesta tanssietiketti, sehän on kirjoitettu ennen kuin olin käynyt yksissäkään tansseissa, joten nyt reilun vuoden tanssineena olisikin aika päivittää tanssietikettiajatukset hieman käytännönläheisempään muotoon. 

Pukeutuminen ja hygienia

Mitään pukukoodeja ei lavoilla ole, mutta vaatteissa kannattaa pysyä hyvän maun rajoissa. Lavoilla näkyy vaatteita laidasta laitaan, sporttisimmat suosivat hengittäviä urheiluvaatteita, jotkut tulevat tanssimaan suorissa housuissa/farkuissa, sekä t-paidassa, miehillä kauluspaidat eivät ole ollenkaan tavaton näky. Monille lavat ovat se paikka minne saa laittaa päälleen ihanimman kellohameen tai kauneimman mekon. Vinkkinä voisin sanoa, että kannattaa valita päälle sellaista missä itsellä on mukava olla. Liian tiukat ja lyhyet hameet kannattaa jättää kotiin, samoin liian tiukat ja joustamattomat housut, sekä paidat. Niissä on  hankala tanssia ja repeytymisvaara on ilmeinen. Jalkaan kannattaa valita itselle mukavat kengät. Monet suosivat tanssikenkiä, toiset luottavat tennareihin. 

Tanssissa ollaan hyvinkin lähellä toista ihmistä, joten hygieniastaan kannattaa pitää huolta, jos ei itsensä niin ainakin tanssipariensa vuoksi. Hajuton tai miedon tuoksuinen deodorantti on ehdoton. Varsinkin monet naiset, mutta myös miehet tykkäävät käyttää hajuvesiä tai muita tuoksuja. Niiden käytössä kannattaa kuitenkin olla maltillinen. Lisäksi vahvat tuoksut saattavat olla hajusteyliherkille liikaa ja aiheuttaa heille ikäviä oireita. Monet hiuslakatkin ovat yllättävän voimakkaan tuoksuisia, vaatteiden pesu- ja huuhteluaineita unohtamatta. Kaikki nämä tuoksut yhdessä luovat aikamoisen cocktailin, etenkin heille ketkä ovat herkkiä voimakkaille tuoksuille. Meikkiä voi laittaa mielensä mukaan, mutta kannattaa huomioida se, että tanssiessa tulee kuuma ja hiki, joten meikkaus sen mukaan.

Tansseihin ei kannata pakata matkalaukullista tavaraa mukaan. Itse otan aina laukkuuni vain välttämättömän, ja ehkä hieman ajoittain tarpeelliseksi huomattua extraa. Lompakko ja käteistä rahaa, vähintään sen tanssilipun verran, vaihtokengät, kuumilla keleillä myös vaihtopaita, hammasharja ja purkkaa, ponnareita ja pinnejä, laastareita, juomapullo ja pitkähihainen neule/paita ulkoilua ja taukoja varten, kesäyötkin ovat nimittäin yllättävän viileitä. Hajustamaton hyttysmyrkkykin on ihan hyvä nilkkojen pelastus kesäisin. Tavarat voi jättää autoon tai narikkaan, jotkut pitävät laukkujaan penkkien alla tai naulakoissa. Laukkua, edes pientä sellaista ei kannata kantaa tanssiessa, se saattaa karkottaa hakijoita ja on muutankin vain tiellä.
Hakurivit, hakuvuorot ja hakutavat

Hakurivejä on pääsääntöisesti kaksi, miestenrivi ja naistenrivi, naistenrivi sijaitsee yleensä seinustalla ja miestenrivi naisia vastapäätä keskilattialla. Riviin sijoittuminen on täysin mielivaltaista. Mitään sääntöä ei ole, mutta tapoja kylläkin. Lavoilla joilla yleensä käyn nuoret ja nuorekas väki sijoittuu useasti orkesterin puoleiseen päätyyn. Suosin itse myös tätä orkesterien puoleista päätyä ja sijoitun itse riviin sen perusteella, missä ovat ne viejät keiden kanssa mielelläni tanssisin. Pyrin myös ujona tyttönä suosimaan takariviä, mutta välillä teen poikkeuksia. Eli ohje riviin sijoittumiseen: Seiso siinä missä itse haluat ja tunnet olosi kotoisaksi.

Lavoilla käytössä olevia hakutapoja ovat miestenhaku(miehet hakevat), naistenhaku(naiset hakevat), sekahaku(molemmat hakevat) ja vuorohaku(hakuvuoro vaihtuu esim. vuorotunnein). Seiniltä löytyy yleensä valotaulut jotka kertovat hakuvuorosta. Nämä vuorot ovat kuitenkin vain ohjeellisia. Mikään ei siis estä hakemista ns. väärällä vuorolla, mutta tällöin ehkä kannattaa kuitenkin varautua siihen, että haun kohde ei lähdekään tanssimaan. "Väärällä vuorolla" haettaessa itse suosisin hakemista vasta toisessa tai kolmannessa aallossa, jotta kiireisimmät ovat saaneet omat hakuvuoron mukaiset hakunsa tehtyä, mutta mikään sääntö ei tätä määrittele. Tanssiin haku tapahtuu pääsääntöisesti hakuriveistä, kuitenkin on täysin sallittua hakea vaikka penkeiltä. Tosin tilannetajua kannattaa käyttää haettaessa ja juuri esimerkiksi vessaan, juomaan tai tauolle menevien tanssipartnereiden haku kannattaa siirtää parempaan ajankohtaan. 

Mikäli en itse tule haetuksi tai hae ketään miestä, saatan vientitaitoisena hakea lähistöllä olevaa naista. Nais- mies- ja sekaparit ovat kaikki sallittuja lavoilla, tai eihän mikään määrittele, että sen pitää edes olla pari. Kolmikotkaan ei ole yhtään tavattomia, tästä esimerkkinä dubbel bugg, jossa viejä tanssii kahden seuraajan kanssa. Isompiakin ryhmiä on nähty tanssivan keskenään, vain mielikuvitus on rajana mitä voi tanssia ryhmänä ja millä tavalla. Naiset saavat viedä, viejät saavat seurata ja rooleja voi vaikka vaihdella kesken tanssin.

Tanssiin voi hakea vaikka vain ojentamalla kätensä haettavalle, tähän voi liittää kysymyksen "mennäänkö tanssimaan, saanko luvan, tuutko tanssimaan" mikä nyt omaan suuhun parhaiten sopii. Ja saman parin kanssahan on tapana tanssia aina vähintään 2 kappaletta, bändit soittavat pareittain yleensä 2 biisiä samaa lajia. Mikään ei estä tanssimasta myös useampaa kappaleparia. Mainittakoon vielä, että pääsääntöisesti paikallaan tanssittavia tansseja tanssitaan tanssilattian keskiosassa ja eteneviä tansseja tanssitaan kiertämällä reunaa pitkin vastapäivään.
Tanssista kieltäytyminen

Hyviin tapoihin kuuluu, että pääsääntöisesti tanssiin lähdetään kun haetaan, mutta poikkeuksethan vahvistavat säännön. Hakijan humalatila tai epämiellyttävä käytös ovat selkeitä syitä kieltäytyä tanssiinkutsusta. Lisäksi mikäli ei osaa tanssia soitettavaa lajia on siitä kohteliasta mainita, jolloin hakija voi päättää jatkosta. Epämiellyttävä vienti/tanssiasento joka aiheuttaa kipua/vammoja, etenkin jos tämä ei huomauttamalla korjaannu parempaan suuntaan ja ylipäätään mikäli syystä tai toisesta kokee tanssin jonkun kanssa epämiellyttäväksi on täysin sallittua kieltäytyä tanssista hänen kanssaan.

Aina ei tarvitse edes olla selvää syytä miksi pakit on annettu, eikä niiden antamista tarvitse perustella kenellekään. Haluan myös mainita vielä, että kaikki ei aina ole sitä miltä päälle päin näyttää, joten ketään ei kannata lähteä syyllistämään taustoja tietämättä. Pakkien antamiseen on syitä yhtä paljon kuin tanssijoita, kaikkien kanssa ei tarvitse tanssia. Jokainen lavalle tullut on maksanut tanssilipustaan ja saa tanssi-iltansa käyttää niin kuin itse haluaa: tanssien, istuen, nauttien kahvion/baarin antimista, bändiä katsellen, tanssien vain oman parinsa kanssa, tanssien yksinään... 

Kaikessa kannattaa kuitenkin muistaa inhimillisyys ja kyky asettua toisen asemaan, ei kannata tehdä toiselle sitä mitä ei haluaisi omalle kohdalleen tehtävän. Mukavia tansseja kaikille lukijoille! :)