maanantai 31. heinäkuuta 2017

31 päivän tanssipötkö

Ihan aluksi haluan lainata itseäni ja jakaa muutaman ajatuksen mitä on mieleeni tullut tämän kuukauden aikana.

Jokaisena aamuna mietin, että miksi sitä pitää joka ilta tanssia ja valvoa niin myöhään, mutta jokaisena iltana muistan että juuri siksi. Siksi, että jokainen tanssihetki on ainutlaatuinen ja upea, tanssi on rakennettu juuri siinä tilanteessa juuri sen parin kanssa. Ja se fiilis minkä siitä hetkestä saa on juuri se syy miksi joka aamu jaksaa herätä hieman väsyneempänä, jotta voi taas illalla kokea monta ainutkertaista kohtaamista. Mikä hienointa, en luo sitä tilannetta yksin. Tanssiessani parin kanssa annan hetkeksi osan itsestäni toiselle, mutta samalla parini antaa osan itsestään minulle, joskus se on vain pieni osa, mutta joskus tuntuu että olen antanut itseni kokonaan parilleni, kuitenkin tällöin tilalle olen saanut vastavuoroisesti pariltani niin paljon enemmän. Paritanssi on kahden kauppaa, mitä enemmän annan toiselle sitä enemmän saan takaisin. Ja juuri näissä hetkissä tunnen olevani paritanssin ytimessä, se ei todellakaan ole niitä hienoja kuviohäkkyröitä vaan se on itsensä ja toisen hyväksymistä siinä hetkessä. Paritanssin kauneus piileekin juuri siinä millä tavalla kohtaamme parimme, ilman ennakkoluuloja häneen luottaen.

"Se hetki on niin kaunis, joten miksi en eläisi siinä hetkessä ja antaisi jokaista ajatustani ja jakamatonta läsnäoloani parilleni, sillä hän jos kuka on ne ansainnut."

Ja kun puhun ansaitsemisesta todella tarkoitan sitä. Olen keskustellut viejien kanssa ja nämä keskustelut ovat olleet silmiä avaavia, kuinka monella tapaa viejät näyttävätkään sen kuinka paljon he meistä seuraajista välittävät. Ensinnäkin he antavat meille rytmin mihin tanssia, joku saattaisi sanoa että se on bändi kuka antaa rytmin, mutta kyllä se on se viejä kenen tahdissa me askeleita pyrimme ottamaan, tosin yleensä viejä ja bändi ovat hyvin samassa rytmissä. Viejät myös pyrkivät pitämään meidät turvassa, he katsovat missä on tilaa ja ketä pitää väistää ja liikkuvat lattialla sen mukaan. He huomioivat meidän taitotasomme ja yrittävät olla ylittämättä sitä jotta meidän olisi helppoa ja mukavaa seurata. Ja tietenkin he myös ehdottavat mitä voisimme tehdä seuraavaksi, me seuraajina taas voimme joko tarttua tähän ehdotukseen, tarttua ehdotukseen mutta muuttaa sitä hieman tai ehdottaa jotain muuta, ja ihanat viejämme vielä haluavat kuunnella mitä meillä on ehdotettavana ja yleensä he toimivat myös meidän ehdotuksiemme mukaan ja muutenkin mukautuvat meidän seuraajien kummallisiin touhuihin. Ihanat viejät, onneksi olette olemassa, sillä ilman teitä tanssi olisi paljon yksinäisempää, eikä sitä voisi edes kutsua paritanssiksi.
Mutta sitten itse asiaan: Harvoin sitä tuntee itsensä näin sosiaaliseksi, lähes joka ilta sosiaalitanssia ja hurjan paljon niin uusia kuin vanhojakin ihmiskontakteja. Ja tietenkin heinäkuun ja ehkä koko kesän kohokohtana tämä tanssirupeama huipentui Valasrannan tanssileiriin. Mitä tulee sosiaalisuuteeni, luulen olevani erittäin sosiaalinen ja ihmisten parissa viihtyvä persoona, mutta Valasrannan leirin jälkeen on myönnettävä että henkinenkin väsymys oli suuri fyysisen lisäksi. Se ihmiskontaktien määrä ja jatkuva ihmisten parissa oleminen on yllättävänkin uuvuttavaa, mutta kuitenkin hyvällä tapaa. Rakastan ihmisiä ja nautin joka hetkestä leirillä.

Kun tanssii joka päivä, se tekee ihmeitä seuraamiselle, seuraamisherkkyyteni ei ole varmaan ikinä ollut näin suuri. Vi-se on minulle tietyllä tapaa myös hieman mystinen asia, ja se kuinka pieniä liikkeitä onkin mahdollista aistia on vain niin upeaa. Tämä riippuu tietenkin myös viejästä, mutta pakko sanoa, että seuraaminen ei ole koskaan aikaisemmin tuntunut näin hyvältä. Kuinka viejän äärimmäisen pienetkin painon vaihtelut ja vartalon liikkeet tuntuvat minulle niin selkeästi. Tämän lisäksi olen huomannut kuinka ajattelematta kävellessänikin maadoitun kunnolla maahan/lattiaan, alitajuisesti tunnustelen koko ajan miten painoni on jalalla ja mitä paremmin tunnen maan jalkojeni alla sitä paremmalta pelkkä seisominenkin tuntuu. Ja tämän lisäksi kuulen myös musiikin eri tavalla kuin aikaisemmin, joudun oikein hillitsemään itseäni esimerkiksi kaupassa, kun biisissä tulee hyvä breikki tai jotain muuta "tulkittavaa" ja mieleni tekisi toteuttaa tanssillisuuttani mitä oudoimmissa paikoissa. Onneksi en juuri häpeä tanssijuuttani ja saatan hieman jammailla kun valitsen oikeaa jogurttipurkkia hyllystä.

Ja harvoin sitä tuntee itseään näin väsyneeksi, 3 viikkoa töissäkäyntiä ja tanssia samaan aikaan tuntuu ajoittain erittäin raskaalta, vaikka välillä aamuisin antaakin itsensä nukkua tunnin pidempään. Jo ensimmäisen viikon aikana alkoi oikein odottamaan iltoja jolloin tanssit loppuvat aikaisin, jotta yöunia kertyy hieman enemmän kuin se jo perinteeksi muodostunut 4-5 h yössä. Tämä aiheuttaa ainakin minulle ajoittain hyvin väsyneitä aamuja, ja töiden jälkeen ennen illan tanssimenoja oli kyllä nukuttava 1-2 h päikkärit. Kaksi ensimmäistä viikkoa jaksoi tanssia ahkerasti lavoilla, mutta kolmannen viikon kohdalla valitsin mieluummin Tampereella olevia lajibileitä, ihan vain univelkani ja oman jaksamisenikin vuoksi. Piti myös säästää jalkoja viimeisen viikon leiriä varten.

Minua pyydettiin pitämään kirjanpitoa siitä, mitä tälläinen tanssilysti tulee maksamaan. Olenkin jokaisen illan kohdalle merkinnyt kulut. Menoerä sisältää pääsääntöisesti vain tanssilipun hinnan, sillä en ehdi tanssi-iltojeni aikana kahvion penkkejä kuluttamaan ja juon tanssiessani ainoastaan vettä. Hinnat ovat opiskelija/nuorisohintoja. Yhteensä tansseihin ja kursseihin kului 303 euroa, tämä summa ei sisällä bensakuluja, mutta iso osa tapahtumista on ollut Tampereella julkisen liikenteen tavoitettavissa, joten matkakulut ovat normaalia pienemmät. Huvikseni olen vielä laskenut tanssiaskelten määrän ja yhden askeleen hinnan. Askeleita kertyi yhteensä 356 694 askelta, mikä tekee yhden tanssiaskeleen hinnaksi 0,00085 euroa.

1.7. Kizz me on the dance floor 5e - 6271 askelta

Heinäkuu starttasi minulle hyvin vierailla vesillä, nimittäin salsan, bachatan ja kizomban parissa. Alkuiltaa vietettiin salsapiknikillä puistossa, jonne myös westiystäviäni oli saapunut lattaroitumaan. Puistosta suuntasimme viereiselle tanssikoululle jatkamaan bileitä. Pakko kyllä sanoa, että mitä enemmän näitä lajeja tanssin, sitä enemmän olen niistä alkanut pitämään. Varsinkin kizomba ja bachata ovat <3

2.7. Sininen on taivas 15 e - 7623 askelta

Kesäisenä sunnuntai-iltana oli luvassa uusi aluevaltaus, nimittäin Pälkäne. Siellä en olekaan vielä käynyt koskaan tanssimassa. Onkkaalan VPK järjestää vuosittain tanssit ja sinne sitten suuntasinkin pienen harkinnan jälkeen, toisena vaihtoehtona oli Salsa chill out partyt, mutta auton nokka kääntyi kuitenkin kohti Sinitaivas-tansseja Pälkäneelle. Näistä tansseista ei muuten mainittavaa kehuttavaa, kuin että järjestelyt ja bändi olivat ensiluokkaisia, ikävä kyllä minulle tutut tanssittajat loistivat poissaolollaan. Ja taisinkin tanssia huomattavasti enemmän kaverini kanssa naisparissa tänä iltana. Noh saimpa ainakin vientikilometrejä!

3.7. Swing it! 0e - 10 590 askelta

Maanantaiseen tapaan suuntaan jo lähes maanantai-iltojen olohuoneeksi muodostuneeseen paikkaan, Mustaanlahteen. Tällä kerralla oloni tekee vielä tavallistakin kotoisammaksi se, että opetettavana lajina oli west coast swing. On myös ilo huomata, kuinka minulle vielä alkukesästä täysin vieraat lajit boogie woogie ja lindy hop alkavat pikkuhiljaa aueta, ja jalatkin ovat ilmeisesti saaneet hieman ketteryyttä alleen, sillä nopeat kappaleet eivät tunnu enää niin nopeilta. Tosin en kyllä edelleenkään voi sanoa näitä lajeja osaavani, mutta pientä kehitystä on kuitenkin havaittavissa.

4.7. Sun vuoro hakee, mun vuoro hakee, sun vuoro hakee, mun vuoro hakee 15 e - 10 400 askelta

Tänä iltana olin väsyneempi kuin minään aikaisempana, joko tanssiputki alkaa painaa? Ja nythän on vasta neljäs ilta.. Kuitenkin luvassa oli Kisaranta ja Hurma, mikä voisikaan pilata tätä yhdistelmää, noh vuorohaku tietenkin. Kisarannan vuorohakutansseissa hakuvuoro vaihtuu vuorotunnein ja viimeinen vajaa tunti on sekahakua. Muutenkin naistenhakua inhoavalle tälläiset tanssit eivät ole mikään ihannetilanne, mutta hain minä varmaankin kolmea eri miestä joista yksi oli täysin uusi tuttavuus. Tämä hakusysteemi kuitenkin toimi, eikä ole mahdoton ajatus mennä vuorohakutansseihin uudestaan, ehkä silloin uskaltaisin enemmän hakea.
5.7. Särkkä (Ei siis se Särkänniemi vaan se tanssilava) 13 e - 13 467 askelta

Kuinka monta kertaa olenkaan aiheuttanut väärinkäsityksiä puhumalla Särkästä, pari kaveriani on oikeasti luullut ja hieman ihmetellytkin että miten oikein viihdyn huvipuistossa joka viikko.. No totuushan on kuitenkin se, että mielestäni Särkänniemessä on aivan liian vähän tanssia, joten Punkalaitumen Särkkä on the place to be, lähes joka keskiviikko, niin myös tänään. Särkkä kuuluukin ehdottomasti lempilavoihini, ensinnäkin se sijaitsee tajuttoman kauniilla paikalla ja toiseksi paikalla on aina mukavia tanssittajia. Tänään esiintyjäkattauskin oli jälleen huippuluokkaa, Hurma bändiparinaan Suvi + In the mood. Nuorekasta ja monipuolista soitantaa oli siis tarjolla koko illaksi.

Tänä iltana minulta kysyttiin, että "Päivä 5, miltäs nyt tuntuu?" Toistaiseksi tuntuu oikein mukavalta, mitä nyt univaje ja unirytmin muuttuminen hieman painaa, toiseksi myös jalat ovat aika tavalla jumissa. Tänä iltana huomasin myös, että jo muutamien ensimmäisten kappaleiden jälkeen jalat tuntuivat väsyneiltä ja askel raskaalta, mutta siinä kun pääsi vauhtiin niin tämä katosi.

6.7. Paluu Mustaanlahteen 0e - 8330 askelta

Ei kai tähän(kään) paikkaan voi kyllästyä, Mustalahtihan muuten sijaitsee Särkän(siis Särkänniemen vieressä) Joten olenko nyt siis Särkässä, no tämän lähemmäksi minua ei taida saada, sen verran hurjilta laitteet näyttävät lahden toiselta puolen katsottuna. Westi sen sijaan ei ollut ollenkaan hurjaa, vaan oikein ihanaa, myös tänään. Vaikka päivä taisikin olla heinäkuun kylmin, ja lämpöä piti hakea ennen bileitä vilttiin kääriytyen ja kuumaa kahvia juoden. Mutta kun vauhtiin pääsi niin vilteistä ja takistakin sai kyllä luopua.

7.7. Kapakanmäki, long time no see 15e -
12 712 askelta

Olipa ihanaa palata Kapikselle pitkästä aikaa, olen ilmeisesti laiskistunut kun "liian" monena perjantaina olen ajellut vain naapuriin eli Kisarantaan, mutta välillä on hyvä lähteä merta edemmäs kalaan, varsinkin nyt Taikakuun loisteessa. Auto täynnä kimppakyytiläisiä ja mukavan lämmin kesäilta. Tanssiväkeä oli saapunut paikalle vähänlaisesti, ehkäpä kesälomat tai tangomarkkinat verottivat osan vakikasvoista. Tanssia silti sai enemmänkin kuin tarpeeksi.

8.7. Saana goes Riutanharju 15e -
13 046 askelta

Tarviiko tähän edes muuta lisätä, Riutta ei pettänyt tällä(kään) kertaa! Riutallakin oli hyvin väljää tänään, mutta vauhtia ja vaarallisia tilanteita silti riitti. Illan bändeinä soittivat Sinitaivas ja Lemmenlautta. Naistenhaun aikaan seurasin tovin Lemmenlautan poikien lavashowta, ja heillä näytti olevan aivan älyttömän hauskaa. Tuli itsellekin hyvä fiilis kun katseli poikien menoa! Tänä viikonloppuna mulla on kyllä riittänyt vientiä yli oman tarpeen, tai siis tottakai mahtavaa, että niin monet haluaa tanssia mun kanssa! Mutta pelottavaa kun useampi hakee samaan aikaan. Näiden "tapausten" kohdalla olen parhaani mukaan yrittänyt paikata tilannetta naistenhaulla.


9.7. Lindy hop, onko se jotain syötävää? 0e - 7748 askelta


Tänään oli tarkoituksena suunnata Kolmilammille, mutta pitkät yöunet veivät voiton, joten oli valittava jotain mikä ei kestä niin myöhään. Ainoa lähimailta löytynyt järkevä vaihtoehto olikin siis Lindybileet Tampereen keskustassa. Minähän en siis edes osaa lindy hoppia, olen käynyt yhdet alkeet tästä lajista. Paikalla oli kuitenkin taitavia ja mukavia viejiä, ketkä pitivät huolen, että pääsin edes vähän sisään tähän lajiin. Tapani mukaan viihdyin loppujen lopuksi näissäkin bileissä loppuun saakka, vaikka ajatuksena oli että käyn vain nopeasti tanssimassa "pakolliset" tanssit. Todettakoon vielä, että hauskaakin oli! :)

10.7. Maanantai Mustassalahdessa, missäs muuallakaan? 0e - 12 342 askelta

Maanantaiseen tapaan suuntasin jälleen Swingtanssibileisiin, tämän illan opetuksessa opeteltiin boogie woogien askeleita. Eilisestä rohkaistuneena kokeilin tanssia myös lindyä. Oli ihanaa että lämpöä ja tanssijoita riitti. Lähes +25 astetta ja aurinko olivat saaneet ilmeisesti viluisimmatkin tanssijat kaivautumaan koloistaan.

11.7. Flashmob treenit, pitkästä aikaa jotain muutakin kuin sosiaalitanssia 1e - 5877 askelta

Syyskuussa tanssittavan maailmanlaajuisen west coast swing flashmobin ensimmäiset treenit olivat tänään, mikä sen mukavampaa kuin treenata koreografiaa westiystävien kanssa rennolla fiiliksellä. 

12.7. Ruuhkatanssien ruuhkatanssit 13e - 12 656 askelta

Kolme yötä putkeen pitkiä yöunia! Ja sen huomaa, nyt jaksaa taas nukkua vähemmän ja tanssia enemmän. Tuntuu että lihaksetkin ovat palautuneet paremmin kun on saanut nukuttua enemmän. Näillä fiiliksillä suuntasin siis virkeänä Särkkään tutkimaan millaisen ruuhkan Neljänsuora saakaan aikaan, mutta yllätyksekseni Särkällä mahtui myös tanssimaan, vaikka ajoittain hieman ahdasta olikin. Minulle uusi tuttavuus, tanssibändi Saanko luvan oli soittamassa toisena bändinä, ja heidän soitannastaan pidin kovin, nuoria poikia olivat hekin ja jos jossain lähellä keikkailevat menen varmasti tanssimaan.

13.7. Entä jos minustakin tulee isona salsatanssija? 0e - 11 967 askelta

Siis jo toinen kerta lattaribileissä tässä kuussa. Bileet tanssittiin Laikunlavalla Tampereen keskustassa, vaikka keli oli hieman viileähkö, oli paikalle saapunut iso lauma salsaajia. Liekö nämä yksinomaan lattariväkeä, sillä suurin osa tanssijoista olivat minulle täysin vieraita. Mutta olen kyllä alkanut vakavasti harkitsemaan että voisin vaikka tykätä enemmänkin käydä näissä salsatouhuissa. Josko vaikka löydän itseni syksyllä salsatunneilta, sen verran hauskaa minulla on näissä bileissä ollut.

14.7. Westitanssijan vapaapäivä 0e - 8217 askelta

Parin tunnin vaparoinnin ja ahkeran kuviokertauksen jälkeen suuntasimme westiväen kanssa ruokapöydän kautta Glorian tanssilattialle. Ja hauskaa oli, mukava joskus tanssia näin vähän rennomminkin. :)

15.7. Fuskukivaa kursseilla 25e - 14 634 askelta

Hävettää myöntää, mutta en edes muista milloin olisin ollut viimeksi tanssitunneilla, siis mikäli unohdetaan nyt westileirit ja alkeistasterit.. Joten olipahan mukavaa suunnata fuskaamaan koko päiväksi. Perusteet tunnin olin viejän roolissa ja loppupäivän seuraajana. Antti-Villen kursseilta saakin aina erittäin käyttökelpoisia kuvioita ja hyvää tekniikka-asiaa takataskuihin, suosittelen! 

16.7. Bugg 0e - 5700 askelta

Sunnuntain kunniaksi oli aika ottaa hieman rennommin. Tänään auton nokka käännettiin kohti Tampereen keskustaa ja Laikunlavaa, kävin siellä ystäväni kanssa treenailemassa hieman buggia. Oli siinä ohikulkijoilla ja auringosta nauttimaan tulleilla ihmeteltävää kun meillä soi humpat ja hiki hatussa pyöritään menemään! Mutta ulkotreenejä ei voita mikään.

17.7. Mustalahden swingit 0e - 7546 askelta

Tänään en ehtinyt bugg-alkeisopetukseen, mutta bileisiin kyllä. Näissä bileissä on aina yhtä mukava käydä, pääsee seuraamaan muidne taidokasta tanssia ja onneksi myös itsekkin kokeilemaan kinttujensa ketteryyttä, pikkuhiljaa minustakin tulee vielä swingtanssija, toivottavasti.

18.7. Flashmob treenit 1e - 4923 askelta

Viimeviikkoiseen tapaan tänäkin tiistaina treenailtiin pienellä westiporukalla syksyisen flashmobin koreografiaa. On meillä vaan upea westiporukka täällä Tampereella! Mukana on kaikentasoista tanssijaa ja kaikki ovat napanneet koreografian nopeasti, tästä tulee vielä niin hieno! Vielä on aika treenata ja homma huipentuu syyskuussa kun westitanssijat ympäri maailman tanssivat saman koreografian samaan aikaan ja videoivat sen, joku pääorganisoija sitten kokoaa vielä videoista yhden kokonaisen videokoosteen.
19.7. Omatoimireenailua 0e - 7941 askeltaOlenko laiskistunut vai mikä siinä on, että tänäänkin suuntasin ainoastaan treenisalille? No joka tapauksessa parin tunnin treenit takana. Tämä iltapäivä kului pitkälti westin parissa, mutta mahtui mukaan hieman muutakin tamppaamista ja jälleennäkemisen riemua.

20.7. Mustalahden westit 0e - 9754 askelta

Hauskaa niin kuin aina, sama loru kun aikaisempinakin torstaina.

21.7. Päivä 1 Paluu Valasrantaan <3 117e+14e - 10 846 askelta

Nyt kohti Valasrantaa sillä tätä on odotettu! Valasrannan tanssileiri saa kokonaan oman postauksensa, mutta mainittakoon että perjantaina en kerinnyt vielä tunneille, mutta iltatansseihin kylläkin Hurmaantumaan. Kirjoitan leiripäivistä tarkemmin omaan postaukseen, joten tässä vain tähän postaukseen "tarvittavat" tiedot, jotta ei tule niin paljon toistoa.

22.7. Päivä 2 14e - 22 799 askelta
23.7. Päivä 3 0e - 26 897 askelta
24.7. Päivä 4 13e - 8240 askelta
25.7. Päivä 5 0e - 20 024 askelta
26.7. Päivä 6 0e - 14 542 askelta
27.7. Päivä 7 13e - 13 021 askelta
28.7. Päivä 8 0e - 16 350 askelta
29.7. Päivä 9 14e - 20 010 askelta
30.7. Päivä 10 0e - 6745 askelta

31.7. Mustalahden swingit 0e

Viimeinen päivä! Tänään kohti kotipesää, eli Mustaalahtea. Luvassa on bluesopetusta. Väsyneet jalat jaksavat vielä humpata tämän yhden päivän, mutta nyt on pakko ottaa vähän aikaa hieman iisimmin ja palautua kunnolla ennen uusia seikkailuja.


2 kommenttia:

  1. Heh, kyllä sitä on tullut kuukauden aikana muutama tanssi tanssittua, mutta kyllä se on ollut sen kaiken jalkasäryn arvoista!

    VastaaPoista