Ensimmäisen leiriaamun fiilikset olivat jännittyneitä. |
21.7.2016
Kuinka hankalaa onkaan miettiä mitä kaikkea tarvitsee mukaan yhdeksäksi tanssintäyteiseksi päiväksi. Lähinnä tyhjensin kaiken omaisuuteni sängylle ja tungin laukkuuni, tai jos rehellisiä ollaan niin minulla on neljä erikokoista kassillista tavaraa. Pärjäänköhän nyt varmasti. :D Aika operaatio tuo pakkaaminen kyllä oli, mutta toivon että minulla on mukana tarpeeksi vaatteita ja että mitään kovin tärkeää ei unohtunut.
Mitä kaikkea leirille sitten tarvitsee? No minä ainakin otin mukaani seuraavaa:
- Todella paljon vaatteita, varsinkin paitoja, jotta voin vaihtaa paitaa vaikka kesken päivän.
- Sääennusteiden luvatessa hellettä, pakkasin mukaan useammat shortsit.
- Tanssivaatteita, mekkoja, hameita, siistimpiä housuja ja paitoja...
- Kahdet tanssikengät ja lisäksi ne kuuluiset Nike Free Runit mitä olen täällä hehkuttanut useasti, noihin toisiin tanssikenkiini hankin päkiäpehmusteet, sillä niissä on niin ohut pohja ja päkiäni niistä välillä kipeytyvät, toivottavasti nuo pehmusteet auttavat.
- Rakkolaastareita, laastareita, kylmägeeliä, särkylääkkeitä.
- Hygienitarvikkeet, meikit, hiustenkuivaaja, suoristusrauta, hiusharja, pinnejä, ponnareita, hiuskoristeita, kuivashampoota, hiuslakkaa, hammasharja ja purkkaa.
- Suolapähkinöitä ja suolakeksejä, myslipatukoita ja proteiinipatukoita, sekä magnesiumtabletteja mitä kovasti suositeltiin
- 2 pyyhettä, jotta voi käydä uimassa ja suihkussa niin useasti kuin haluaa eikä tarvitse kuivata märkään pyyhkeeseen, ja tietenkin bikinit.
- Minulla oli mukana myös läppäri, mutta en ehtinyt sitä käynnistää kertaakaan.
Jalat tykkäsivät kun kenkiä vaihtoi useasti päivän aikana. |
3.8.2016
Minulla on niin paljon ajatuksia leiristä, että tämän postauksen kirjoittaminen tuntuu jotenkin erityisen haastavalta. Ja koska en ehtinyt leirin aikana kirjoittaa mitään ylös, on nyt aika muistella leiriviikon tapahtumia. Päällimäisenä ajatuksena on se, että kuinka saan saman viikon vapaaksi ensi vuonnakin, jotta voin palata Valasrannan upeisiin maisemiin. Ja aurinkoahan meillä riitti, sekä järvivesi oli taivaallisen lämmintä. Tuntien jälkeen ennen iltatansseja oli mukava käydä pulahtamassa.
Oli myös aivan upeaa kuinka iloista tanssikansa osaakaan olla, kaikki olivat Valaksella NIIIIN lomafiiliksissä, niin paljon hymyä ja naurua. Tuntui, että niin tunneilla kuin tansseissakin oli enemmän lupa mokailla, kuin normaalitilanteessa. Sekoiluille vain naurettiin, eikä halveksivia mulkoiluja näkynyt. Rennossa ilmapiirissä tanssikin sujui aivan eri tavalla. :)
Valaksen kahviossa tanssittiin vihreä-siniset tunnit. |
Päiväni vietin enimmäkseen vihreä-sinisillä(perusteet-keskitaso) tunneilla, mutta osittain myös vihreillä(perusteet), sekä parilla siniselläkin(keskitaso). Poukkoilin siis päivittäin lähinnä Valasrannan ja Kallionokan väliä, kävin kuitenkin muutaman kerran vierailemassa Koulukeskuksellakin.
Leiriltä sain hieman lisää varmuutta jo osattuihin lajeihin, lisäksi näiden lajien tunneilla oli hyvä keskittyä tanssitekniikkaan, kun askeleet olivat jo tuttuja. Uusia lajituttavuuksia olivat jive, cha cha, polkka, masurkka ja "hitaat". Näiden peruslajien lisäksi kävin tutustumassa hieman erikoisempiinkin lajeihin: sambaan, bachataan, kizombaan, new york style hustleen, sekä boogie woogieen.
Voin kai nyt sanoa, että osaan enemmän tai vähemmän kaikkia lajeja mitä lavoilla pääsääntöisesti tanssitaan. Jotenkin tunnen salaa pientä ylpeyttä itsestäni, tämänhän olin asettanut tämän kesän tavoitteeksi. Nimittäin sen että, kesän jälkeen minun ei tarvitse karata naistenrivistä sen takia, että en jotain lajia osaisi.
Alla olevat maisemat olivat arkipäivää Valasrannan ja Kallionokan välisellä siirtymisellä. :)
Uskaltauduimpa leirillä myös kokeilemaan jonkin verran viemistä, yhdellä foksitunnilla ja useammalla buggtunnilla, lisäksi polkassa ja masurkassa olin viejän roolissa. Kyllä hattu nousee vientikokeilujen jälkeen miehille ihan erilailla, ei se ihan helppoa kyllä ole. Mutta hauskaa kyllä ja on ihan huippua, että monilla muillakin tunneilla oli naisviejiä! Toivottavasti nämä naiset uskaltautuvat rohkeasti hakemaan naisia tanssimaan myös tansseissa. Ja entä milloinkohan nähdään miesseuraajia? Onko koko tanssimaailma murroskohdassa jossa ei kohta olekkaan miehiä ja naisia, on vain viejiä ja seuraajia, ja naisten rivin sijaan onkin seuraajien rivi, josta viejät hakevat, ja jokainen saa valita puolensa itse tai vaikka vaihdella sitä tilanteen mukaan. Ehkä tässä on ratkaisu lavojen valtavaan naisylivoimaan? :p
Varpaita oli mukava käydä uittamassa tuntien välissäkin. :) |
Sunnuntaina tanssittiin tutustumistansseja, ilta alkoi valtavalla tunneillakin tutuksi tulleella "bussipysäkkihaulla" jolla varmistettiin, että kaikki varmasti pääsevät tanssimaan, sillä daamit haettiin jonosta. Tämän jälkeen vaihdettiin hieman perinteisempään hakutapaan, mutta edelleen huolehdittiin, että kaikki pääsevät parketille. Daami haettiin toisesta reunasta, ja palautettiin toiseen, hakematta jääneet odottivat omalla reunallaan seuraavaa kappaletta, jonka jälkeen heidät haettiin. Kun tämä toinen porukka aloitti tanssiaan, siirtyivät ensin tanssineet takaisin hakureunalle. Näppärää kyllä, ja mukavaa, että ujommatkin naiset pääsivät näin varmuudella tanssimaan.
Pääsimpä torstain iltatansseissa palaamaan jälleen west coast swinginkin maailmaan kahden kappaleen ajaksi. Se oli juuri niin hauskaa kuin muistinkin, oli mukava päästä hieman fiilistelemään, vaikka leirin aikana en westi tunneille valitettavasti ehtinytkään.
Lisäksi iltamenoissa oli tarjolla jokaiselle jotakin, oli West coast swing -bileitä, Salsabileitä, Argentiinalaisen tangon Milongaa, Karaoketansseja, 50-luvun iltamat ja myös Jamit, missä estradi oli avoin myös leiriläisten esityksille. Aivan huippua että leirin järjestäjäkaarti järjesti kaikkea tätä! Kaikkeen ei vaan mitenkään jaksanut osallistua, mutta ehkä ensi vuonna... ;)
Useana iltana oli myös ihan tavalliset tanssit, oli mukavaa kun oli kerrankin niin paljon tuttuja naamoja tansseissa. :)
Kiitos aivan kaikille ketkä teitte minunkin leiristä uskomattoman kokemuksen! :) Kaikki opettajat olivat iloisia ja kannustavia, toiset leiriläiset muodostivat eräänlaisen tukiverkoston, mahtavaa, että tansseissa oli kerrankin juttuseuraa, paikalla oli niin paljon vanhoja, kuin myös uusiakin tuttuja. Loistavaa, että myös niin monet uudet tanssijat olivat tulleet aloittamaan tanssiharrastuksensa tälle leirille. Toivottavasti nähdään pian tansseissa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti